Yleistä
Improvisaatio on teatteria tai esitys, joka ei noudattele ennalta sovittua käsikirjoitusta. Improt alkavat usein paikan, tilanteen ja henkilöiden määrittelyllä. Yleisö saa osallistua esityksiin valitsemalla improlle aiheen ja edellä luetellut määreet. Heittäytyminen impron maailmaan voi alkaa, eikä kukaan tiedä mitä tapahtuu. Improjen kehittymistä ohjaa kuitenkin muutamat säännöt, joten aivan villisti improt eivät lähde rönsyämään. Näyttelijöiden täytyy keskittyä tilanteeseen, joka tapahtuu tässä ja nyt. Kuuntelu, havannointi ja hyväksymisperiaate eli vastanäyttelijän ehdotuksiin suostuminen vie tarinaa eteenpäin. On siis kyse pienestä näytelmästä, jossa on alku, keskikohta ja loppu. Yhteistyö on improssa avainsana, kaveria ei jätetä!

Tässä muutama perussääntö:
Hyväksy, mitä toinen ehdottaa. Toisen tekemä hyvä ehdotus on parempi kuin oma, joka tulee sekunnin myöhemmin.

Kuuntele, mitä toinen sanoo. Vaikutu.

Tyydy vähään. Pienet asiat ovat parempia kuin suuret ja mullistavat.

Tarjoa sankarin viittaa.

Uskalla olla sankari, mutta hyväksy tarvittaessa sivurooli.

Vaihda rohkeasti statusta, mutta vain aste suuntaan tai toiseen on herkullisempi kuin äärilaitojen kokeilu.

Keskity, jotta muistat, mitä on tapahtunut.

Esitä kysymyksiä. Siirrä pallo toiselle.

Jos toinen alkaa puhua, sulje oma suusi.

Yksi sana tai lyhyt lause on parempi kuin puheripuli, ja vie tarinaa varmemmin eteenpäin.

Vuorovaikutus
Improvisaatioharjoituksissa opit tilanneherkkyyttä - osaat odottaa vuoroasi keskustelussa ja kuunnella paremmin, mitä toinen sanoo. Uskallat jopa jättäytyä täysin tilanteen ulkopuolelle, jos koet, että sillä nimenomaisella hetkellä vuorovaikutuksesi olisi turha. Opit antamaan toiselle todella tilaa, jos hän sitä tarvitsee. Opit hyväksymään, että toisen tekemä hyvä ehdotus on parempi kuin oma, joka tulee sekunnin myöhemmin. Oikeanlainen keskittyminen on tärkeä osa vuorovaikutusta. Harjoitukset onnistuvat parhaiten, kun jokainen keskittyy ja kuuntelee muita. Jos yhteispeli puuttuu, harjoituksesta tulee helposti kiusallinen tilanne. Vuorovaikutukseen saa lisää potkua kysymyksiä esittämällä. Kysymyksillä siirtää pallon toiselle ja saa tarinaa eteenpäin. Joskus yksi sana tai lyhyt lause on parempi kuin puheripuli, ja vie tarinaa varmemmin eteenpäin. Oma aktiivisuus vuorovaikutustilanteessa voi jopa vähentyä iprovisaatioharjoittelun myötä. Opit sanomaan asiasi lyhyesti oikealla hetkellä ja siten, että muut ymmärtävät heti, mistä on kyse.

Kehonkieli
Normaalissa vuorovaikutustilanteessa yleensä minimoidaan ilme- ja elekieltä. Improvisaatiossa kuitenkin uskallat laittaa kaikki peliin ja käyttää ilmeitä ja eleitä tehostamaan harjoitusta. Improvisaatiossa opit laajempaa ilmaisukykyä. Ilmeillä ja eleillä saa dramatiikkaa ja taiteellisuutta esitykseen. Toisaalta joskus on parempi olla ilmeetönkin ja se voi olla hyvin onnistunutta ilmaisua, jos se tapahtuu oikeassa tilanteessa.

Aistiharjoitukset
Aistiharjoituksissa kokee aina jotain uutta omasta kehostaan ja olemuksestaan. Niissä opit käyttämään omaa kehoasi instrumenttina. Tästä olisi hyötyä jokaiselle, ei ainoastaan teatterin harrastajille. Oman kehon tunteminen tuo varmuutta.

Rohkeus ilmaisuun
Improvisaatioharjoituksista saat paljon rohkeutta ja se kantaa pitkälle. Opit paremmin hallitsemaan normaalissa elämässä eteen tulevia vuorovaikutustilanteita. Kynnys sanoa asioita laskee selvästi. Monesti huomaa, miten itsellä on lukkoja eri tilanteissa - eikä saa sanottua mieleen tulevia asioita. Ipmrovisaatiosta kuitenkin opit, millä hetkellä on hyvä sanoa asiasi ja miten. Opit myös sen, että jos joudut jättämään mieleesi tulleen idean sanomatta, et pahastu tai kiusaannu. Joskus tilanne vaatii pidättäytymistä omista ideoistaan. Esimerkiksi, jos mieleesi tulee sanoa, että kävin eilen tivolissa, mutta toinen alkaakin kertoa, kuinka hänen koiransa tekee kuolemaa - et voi ohittaa hänen sanomaansa ja palata omaasi. Sinun on hylättävä heti oma ideasi ja alkaa kannattaa toisen ideaa. Näinhän se menee normaalissa vuorovaikutustilanteessa, mutta näyttelemisessä siinä on oivaltamisen paikka.

Pelot, jännittäminen ja omat rajat
Väsyneenä tai huonolla tuulella harjoitukset eivät tahdo improssa sujua. Hyvä alkulämmittely kuitenkin helpottaa tilannetta ja näin saat ajatuksesi nollattua. Improvisaatioharjoituksissa saat poistettua jännittyneisyyttä mielestäsi ja kehostasi. Lihasjännittyneisyydestä ja päivän aikana tulleesta seisahtuneisuudesta on hyvä päästä välillä eroon. Improvisaatioharjoitusten jälkeen koet olevasi hyvin rentoutunut. Saat voimaa tulevaa varten - jaksat paremmin innostua uusista haasteista.

Impro kokemuksena
Improssa saat mahtavan kokemuksen siitä, kuinka koko ryhmä tukee esiintymistäsi. Oikeanlaisessa ryhmässä jännitystä ei ole lainkaan, koska tunnet, että jos tulee paha tilanne, joku pelastaa varmasti. Improsta saat tuhansittain väläyksiä, joita on mukava muistella jälkikäteen. Väläykset voivat olla yksittäisiä sanoja laukaistuna juuri oikealla hetkellä tai ilmeitä yllättävissä tilanteissa. Ne ovat hetkittäisiä muistoja, joita kertyy harjoitusten varrella. Ja juuri ne ovat niitä asioita, jotka saavat lähtemään joka kerta improvisaatioharjoituksiin.

Improharjoituksia
Lataa tästä itsellesi lista improvisaatioteatteriharjoituksista.